Komiat pärjää aina!

Viimeisellä Roadshow-viikolla suuntasimme auton nokan kohti Etelä-Pohjanmaata ja Seinäjokea. Hikipedia kertoo, että pohjalainen mies on rehellinen, suoraselkäinen, yritteliäs ja ehdottomasti aina oikeassa, vaikka onkin useimmiten väärässä. Pohjalainen nainen sen sijaan on henkisesti voimakas, monitaitoinen ja itsetunnoltaan vahva (Oulun maaseutukeskus). Me tapasimme reissullamme molempia, ja etelä-pohjanmaalainen asenne ihastuttikin meitä kaikessa komeudessaan. Komiat pärjää aina, ja niin uskomme pohjanmaalaisten lukiolaistenkin pärjäävän!

Aloitimme siis viikkomme Seinäjoen lukiolta tiistaina. Pääsimme puhumaan abeille heti aamulla rehtorin abi-infon jälkeen, ja näin saimme katseen päivää varten suunnattua jo jatko-opintoihin. Lukiolaiset ehkä vähän arastelivat tulla ständillemme itse, mutta juttua riitti kun heitä meni vähän häiritsemään. Saimmekin kerättyä kasaan yhden hienoimmista “Mikä susta tulee isona?”-kyselyistämme. Muutamille heräsi myös kiinnostusta ja kysymyksiä meidän omista opiskelijatarinoistamme, ja onneksemme he rohkaistuivat tulemaan kysymään niistä lisätietoa.

Monilla jututtamillamme tytöillä oli Seinäjoella mielessä erilaiset opettajan opinnot. Me epäilimme tämän johtuvan mahtavista opettajaesikuvista, mutta opo epäili vaatimattomasti opiskelijoiden haluavan vain suoriutua esikuviaan paremmin. Niin tai näin, ainakin alun kuvausta ajatellen tytöistä tulee varmasti hyviä opettajia!

Mukanamme Seinäjoen lukiolla ja myöhemmin myös messuilla oli Alkiota edustamassa Jenniina. Jenniina naureskeli olevansa kansanopistokierteessä, koska opiskelupaikan edelleen antaessa odottaa itseään hän alkoi Alkion jälkeen opiskelemaan Etelä-Pohjanmaan opistolla. Me uskomme, että Jenniinan motivaatiolla paikka äidinkielen opettajan, sosiaalitieteiden tai kielten opiskelun parissa aukeaa varmasti pian, ja välivuodetkin on tullut käytettyä omia taitoja hioessa.

Kuulimme eräältä lukion opettajaharjoittelijalta mietteitä ja kokemuksia myös Helsingin valtiotieteellisessä opiskelusta. Hän oli hakenut ensin Tampereelle yleisen valtio-opin linjalle, mutta sanoi olleensa pääsykokeessa aivan pihalla niin sanotusta valtiotieteellisestä vastaustekniikasta. Vastauksissa pyöriteltävät käsitteet ovat yleensä laajoja, teoreettisia ja korkealentoisia, mutta tehtävien arvostelussa painotetaan ytimekkyyttä ja olennaisten asioiden esiintuomista. Seuraavana vuonna paikka hänelle aukesi kuitenkin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan poliittisen historian ohjelmasta, jossa hän sanoi vastaustekniikan olevan enemmän historioitsijan kaltaista. Välillä opiskelupaikka jääkin kiinni juuri siitä, teoria on hallussa mutta oikea tekniikka ei. Onneksi oikeaa vastaustekniikkaa tai omia opiskelutaitojaan voi prepata pääsykokeita varten esimerkiksi valmennuskursseilla, jos siihen kokee tarvetta. Myös jo usein mainitut kansanopistot ovat oivallisia paikkoja kerryttää lisää jatko-opinnoissa tarvittavia taitoja, jos opiskelupaikka ei avaudu ensimmäisellä yrittämällä.

Keskiviikko kirkastui kauniina ja ajelimme kymmenisen kilometriä Seinäjoen keskustasta Nurmon lukioon. Jotkut muistot haalenevat ajan kanssa, ja olimme jo ihan omilta kouluajoilta ehtineet unohtaa miten rapsakassakin pakkasessa pidettiin ilolla ulkoliikuntatunteja. Alakoululaiset viilettivät naurun saattelemana jääkiekkokentällä, vaikka pakkanen sai ainakin meidät hytisemään jo lyhyessä ajassa. Lämpimään lukioon päästyämme asettauduimme aulaan, jossa kokeeseen valmistautui ja hengasi mukava määrä lukiolaisia. Heidän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluun opiskelijavieraan Tiian kanssa jutellessa päivä vierähti kuin siivillä. Pahoittelumme kuvien puutteesta näiltä vierailulta, kiireessä kuvien ottaminen meinasi suorastaan unohtua! Pääsimme juttelemaan Nurmossa taas esimerkiksi luokanopettajan ja aineiden opettajan tutkintojen eroista, mitä tehdä välivuoden aikana sekä siitä, miten voisi prepata niitä taitoja, jotka vielä lukiossa tuntuvat haastavilta. Vaikka jokin asia tuntuisi vielä toisen asteen opintojen jälkeen vaikealta, voi sitä vielä jatkossa prepata vaikka millä mitalla. Muutamia opiskelijoita mietitytti Nurmon lukiossa esimerkiksi heikko opintomenestys kielissä. On kyse sitten esiintymisestä, kielitaidosta tai vaikkapa matemaattisesta osaamisesta, kaikenlaisia taitoja voi vielä myöhemminkin hioa. Jatko-opintojen aikana monet eri taidot hioutuvat paremmiksi, ja niitä voi hioa aiemmin mainittujen opiskelutapojen lisäksi myös vaikkapa erilaisia harrastuksia ja työtehtäviä tekemällä. Ei siis huolta, vaan täysillä eteenpäin kohti uusia kokemuksia!



Keskiviikkoiltana suuntasimme vielä Seinäjoki Areenalla pidetyille Opinlakeus-messuille. Messuilla esiteltiin sekä korkeakouluja, ammatillista koulutusta, lukioita, yritysideoita kuin järjestöjäkin. Hulina oli hyvä, ja messuohjelmaankin panostettu. Arvontalaatikkomme täyttyi nopeasti, ja kuulimme hyvinkin erilaisista tulevaisuudensuunnitelmista. Eräskin henkilö oli vaihtanut ekonomin uralta hevosalalle, ja toinen hiusalalta merkonomiksi. Monilla olivat mielessä myös jatko-opinnot, ja esimerkiksi Centrian opiskelijavieraamme Minjan sosionomiopinnot kiinnostivat monia. Tätäkin enemmän kiinnostivat tosin Centrian kautta jaossa olleet kumiankat! Oli myös mukava huomata ammatinvalintatestimme osuvan usein “oikeaan”, joka ehkä parhaiten näkyi erään koulun historian opettajan/opon/atk-vastaavan kohdalla, jonka vahvimmiksi ominaisuuksiksi testi nosti humanistisuuden, huolehtivaisuuden sekä teknisyyden.

Viimeiset messut, viimeinen työpäivä, surku!

No kyllä me vähän hymyiltiinkin...

Centrian ankat olivat huippumenestys!

Homma pulkassa!

Mukavien viimeisten messujen jälkeen ständin pakkaaminen sujui rutiinilla kuin tanssi. Lähdimme ajamaan viimeistä kertaa kohti Helsinkiä tyytyväisinä, mutta samalla haikeamielisinä. Mutta mikä mahtava tapa olikaan päättää Roadshow Seinäjoelle!

Rentouttavaa viikkoa kaikille!

Terkuin,

Jutta & Teija

Ps. Tässä vielä kuva Teijasta, kun hän vielä viimeisen kuun aikana sai todistetusti meidän älypelipallon ratkaistua!