”Kuten monet muut, minäkään en tiennyt lukion jälkeen mihin haluaisin mennä opiskelemaan. Selailin netistä vaihtoja ja kartoitin mitä kaikkea on olemassa. Urakka oli iso, mutta myös palkitseva, koska löysin itselleni mieluisan alan. Elintarvikeala ja ruoka ovat aina kiinnostaneet minua, mutten tiennyt millaisia aloja aiheeseen liittyen voi opiskella. Löysin alan, jolla saan liitettyä myös minua kiinnostaneet taloustieteet tähän aiheeseen, ja tästä syystä elintarvike-ekonomian yhdistelmä on juuri minulle sopiva.
Yliopisto-opintojeni pääsykokeisiin oli valittu luettavaksi kaksi kirjaa, yksi liiketaloustieteestä ja yksi kansantaloustieteestä. Vielä tässä vaiheessa ei siis ruoka-alasta juuri puhuttu. Kokeessa puolet pisteistä sai monivalintatehtävistä, joissa vaadittiin laajojen kokonaisuuksien lisäksi myös pientä nippelitiedon osaamista. Toinen puoli koetta oli esseekysymyksiä, joissa tärkeää oli osata yhdistellä eri tietoja.
Ajattelin lukevani pääsykokeisiin armeijassa, mutta eihän sitä sitten lopulta tullut tehtyä. Lukeminen jäi loppumetreille, ja valmennuskurssista oli etenkin siksi apua, että joku ulkopuolinen ”pakotti” käymään materiaalit läpi ja työnsi opiskelussa eteenpäin. Etenkin kansantaloustieteessä oli myös teorioita, jotka olisivat varmasti olleet hankalia hahmottaa yksin lukiessani. Saimme myös kurssilta erinomaisia vinkkejä siihen, miten pääsykoevastaukset kannattaa rakentaa. Kokeneet valmennuskurssiopettajat tietävät mitä pääsykoekysymyksillä haetaan ja miten se kannattaa ilmaista.
Fiilis Kokkolasta Helsinkiin muuttamisesta oli hyvä, koska tiesin löytäneeni oman alani. Koti-ikäväkään ei ole päässyt iskemään, koska Viikin kampuksella on vähän kuin maalla asuisi. Tähän asti ensimmäisen vuoden aikana lukemista ja luennoilla istumista on ollut paljon, mutta toisaalta kaikki vastaantullut on ollut myös mielenkiintoista. Välillä vaativakin opiskelun voi siis hyvillä mielin sanoa olevan mukavaa, kun kaikki opiskeltu liittyy aiheisiin jotka kiinnostavat. Parasta opiskelussa ovat kuitenkin olleet Viikin kampuksen opiskelukaverit, ja me myös tsemppaamme toisiamme opinnoissa eteenpäin.”
Roadshown Teija kävi aikanaan myös valmennuskurssin. Hänkin sai kurssista paljon hyötyä juurikin pääsykoemateriaalien läpikäymiseen ja tähän työhön motivoimiseen, sekä vastaustekniikkaan. Teija haluaa kuitenkin muistuttaa, että valmennuskurssit eivät ole välttämätön ehto opintoihin sisään pääsemiseksi. Järjestelmällisesti ja ahkerasti itse opiskelemalla voi saada aivan yhtä hyvät tulokset.
Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin valmistautuville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti